5K Nepsy-Perhe

Mikä ihmeen nepsy – katso pintaa syvemmälle

Asiantuntijahaastattelussa Elämän Huoltamon Tero Jääskeläinen, MSc Solution Focused Therapy, perhe- ja paripsykoterapeutti, NLP Master Practioner, kouluttaja. 

Näe nepsy – perinnöllinen ominaisuus

Ennen kuin lähdetään toden teolla liikkeelle, on hyvä tähän haastattelun aluksi määrittää, mistä itseasiassa puhumme, kun teemana on nepsyt ja neurokirjon piirteet.

-Neurokirjo on lapsen lähtökohtainen ominaisuus, kertoo Tero Jääskeläinen, perhe- ja paripsykoterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja, heti keskustelumme alussa ja jatkaa; neurokirjolla on vahva geneettinen, perinnöllinen tausta. Neurokirjon ihmisellä on esimerkiksi aivokuvantamisessa todettu poikkeavuutta aivojen rakenteissa. Tämä voi vaikuttaa muun muassa nepsyn tapaan hahmottaa maailmaa neurotyypillisestä poikkeavalla tavalla.  

”Jokainen lapsi haluaa onnistua, olla hyvä ja rakkauden arvoinen vanhempien ja opettajan silmissä.” 

-Toisin kuin joskus luullaan, neurokirjon häiriöitä eivät aiheuta lapsen kasvuolosuhteet, vanhemmuus tai kasvatus, kuvailee Tero ja jatkaa; Samalla on kuitenkin hyvä tiedostaa, että nepsylapsen lähi-ihmisillä ja ympäristöllä on keskeinen merkitys siihen, miten oireet näkyvät ja vaikuttavat arjessa. Jos lapsella on jatkuvasti sellainen olo, ettei täytä muiden odotuksia tai ole riittävän hyvä, vaikuttaa se aina myös lapsen psyykkeeseen. 

-Jokainen lapsi haluaa onnistua ja olla rakkauden arvoinen omien vanhempien ja opettajansa silmissä. Tätä kokemusta voi rikkoa ympäristön toistuva huomauttelu toiminnasta ja asioista, joille lapsi ei itse voi mitään ja joiden taustalla pinnan alla voi olla nepsypulmat, kasaantuva kuormitus ja sitä seuraava haastava käyttäytyminen. Riittävällä neurokirjon ymmärryksellä, oikeanlaisella ja varhaisella tuella sekä lapsen tasolle säädetyillä odotuksilla voidaan vaalia lapsen onnistumisen kokemuksia ja positiivisen itsetunnon rakentumista. Tämän merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa, kiteyttää Tero.  

Vahva ennakointi saa arjen sujumaan

-Neurokirjon haasteet voivat näkyä arjessa muun muassa aistisäätelyn ja toiminnanohjauksen vaikeuksina sekä liikkeelle lähdön pulmina tai vaikeuksina siirtymätilanteissa. Myös asioiden aloittaminen, toimeen ja tekemiseen tarttuminen sekä loppuun saattaminen voivat tuntua vaikeilta. Lisäksi lapsella voi olla pulmia tunne- ja vuorovaikutustaidoissa. Nämä heijastuvat usein sosiaalisissa tilanteissa ja haasteina kaverien kanssa. Myös jatkuvat muutokset tutussa päivärytmissä voivat saada nepsylapsen maailman suistumaan radaltaan, kuvailee Tero ja pohtii vielä ääneen, miten niin sanottu tavallisen kaoottinen lapsiperhearki ei tule kuulonkaan neurokirjon perheissä.  

-Struktuuri ja rytmitys päivissä, selkeys ja ennakointi eri tilanteissa sekä sen lapselle kertominen, mitä seuraavaksi tapahtuu, tukee ei vain nepsylapsen, mutta myös neurotyypillisen lapsen hyvinvointia, kuvailee Tero ja jatkaa; Keskeistä on lähiaikuisena muistaa, että aikatauluissa ja päivän kulussa tapahtuvat yllättävät muutokset voivat olla lapselle todella kuormittavia ja ahdistavia. Kovasta kuormituksesta taas voi seurata itsehillinnän menettämistä ja lapsen stressikupin läikkyessä yli esimerkiksi raivareita. Ne puolestaan kuormittavat koko perhettä ja voivat haastaa kodin hyvän hengen. Tällöin aikuisen jaksaminen ja omat tunnetaidot korostuvat entisestään.  

”Nepsypulmat voivat haastaa kodin hyvää henkeä.”

Vähemmän ongelmanratkaisua, enemmän tunteiden kestämistä

-Kuormituksen ennakointi ja toisaalta taidot sen purkamiseksi ovat tärkeitä arjen sujuvuutta ja lapsen hyvinvointia tukevista asioista. Lapsen voi olla itse vaikeaa purkaa kuormittuneisuutta ja hän tarvitsee aikuisen tukea sopivien keinojen etsimiseksi. Jatkuva ja pitkään jatkunut kuormitus myös haastaa koko perheen palautumista arjessa. Lapsi tarvitsee kipeästi kokemuksen siitä, että on tärkeä ja merkityksellinen. Erityisen kipeästi hän tarvitsee hyväksytyksi tulemisen kokemusta silloin, kuin hommat eivät ota sujuakseen, kuvailee Tero.

-Tässä aikuista auttaa sen ymmärtäminen, että lapsi ei tee tahallaan väärin, hän haluaisi toimia hyvin ja halutulla tavalla, mutta ei vain aina pysty siihen. Kyse on ennen kaikkea taitoasiasta – jos kuormitus jatkuu pitkään ja sen vaikutuksia lapsen toiminnalle ei tunnisteta, lapsen edellytykset onnistua heikentyvät. Pystyäkseen toimimaan halutulla tavalla lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että on turvassa. Tähän vaikuttaa se, miten me aikuisina peilaamme omia tunnetilojamme takaisin lapselle. Jos lapsesta tuntuu pahalle, meistä vanhemmistakin luonnollisesti tuntuu pahalle. Ratkaisevaa on silloin, miten me vanhempina taidamme ja kestämme omat tunteemme. Vain oppimalla sietämään haastaviltakin tuntuvia tunteita voimme auttaa lasta sietämään omiaan. Ohjenuoraksi turvallisuuden kokemuksen muodostumiselle voisikin meille vanhemmille ajatella seuraavaa: pyri ratkaisemaan vähemmän ongelmia ja harjoittele kestämään tunteita enemmän. Jo tällä pääsee jo todella pitkälle, toteaa Tero.  

Lopuksi saamme Terolta muutaman konkreettisen vinkin nepsyarjen tueksi:   

  • Luovu vertaamasta lasta saman ikäiseen neurotyypilliseen lapseen. Siinä turhautuu kaikki.   
  • Huomaa, että tunteita ei oikein voi kestää toisessa, ellei voi itse hyvin  
  • Muista, että kun lapsi ei selviä odotuksista, hän altistuu häpeälle. Mukauta odotukset lapsen tasoisesti ja niin, että onnistuminen on mahdollista.  
  • Opettele tuntemaan oma lapsi, pohdi mitä hän kaipaa ja mikä häntä auttaisi juuri nyt. 

Haastattelun päätteeksi Tero herättelee meitä jokaista kysymään itseltään: ”Pystynkö katsomaan lasta rakastavasti ja kunnioittavasti arjen haasteista huolimatta”. Tähän on hyvä päättää. Sydämellinen kiitos haastattelusta ja viisaudestasi Tero Jääskeläinen.   

Neurokirjon asioihin voit syventyä myös 5K Nepsy Perhe -verkkokurssilla, josta voit lukee lisää täällä. Kurssin saat suoraan omaksesi tästä.

Riikka Seppälä, Erityisvoimia ja Johanna Toppinen, Elämän Huoltamo  

Jaa tämä blogi

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email
Vieritä ylös