💬 Miten menee? -Tässähän tämä. Vähän vaikea herätä aamulla kouluun, vaikka koulussa onkin nyt paljon mukavampaa. Kotona ja kavereiden kanssa kaikki myös tosi hyvin. Menee paremmin kun aiemmin.
💬 Okei. Käydään yhdessä kahvilla, kuten sovittiin. Kiva kuulla, että viikko mennyt ihan mukavasti. Jutellaan niistä aamuista ja koulusta.
Miten saisimme nuoren monisanaisemmin, kuvaavammin ja myös aidon rehellisesti kertomaan kuulumisista? Meidän työmme mittari ja vaikuttavuus on mielikuvissa usein keskustelun sisällössä tai siinä informaatiossa, mitä saamme. Ehdottomasti tärkein mittari on kuitenkin nuoren kokemus omasta hyvinvoinnistaan! Ammatillisessa tukihenkilötyössä käytämme aktiivisesti toiminnallisuutta, yhteistä tekemistä, kuvia ja menetelmiä keskustelun lisäksi.
Kuinkas sitten kävikään?
Myöhemmin viikolla ammatillinen tukihenkilö vastaanottaa puhelun sosiaalityöntekijältä, joka toivoo keskustelua nuoren kanssa edellisellä viikolla tapahtuneesta lievästä pahoinpitelystä, mistä on tehty myös lastensuojeluilmoitus. Sosiaalityöntekijä on jutellut asiasta nuoren ja vanhemman kanssa, mutta aiheesta voisi jatkaa keskustelua, koska olisi tärkeää, ettei vastaavat ala toistumaan. Vastaavat tapahtumat olivat jo hetkeksi loppuneet.
Ammatillinen tukihenkilö kokee ensin harmitusta, ettei ole saanut nuoren toimintaan vaikutettua, mutta myös siitä, ettei ole nuoren kanssa avoimesti päässyt asiasta puhumaan. Neuromoninaisuus huomioiden on hyvin tavanomainen tarina, että nuoret haluavat säästää tärkeäksi koetut ihmiset ikäviltä uutisilta. Toisinaan asian käsittelyyn ei löydy käsitteitä tai sanoja. Ammatillisen tukihenkilötyön yhtenä tarkoituksena voi siten olla ohjata sanoittamaan sekä luottamaan toisiin ihmisiin, ketkä haluavat edistää nuoren asioita.
Seuraavalla viikolla palattiin kuulumisiin.
💬 Ihan ok viikko – ei mitään ihmeellistä.
💬 Onko niin, että olet ollut mukana pahoinpitelyssä? -No joo, mutta en enää tee niin. Siitä ei seuraa kenellekään mitään hyvää.
💬 Mitä oikein kävi? -Meni hermo. Mulle auottiin päätä ja mun lippis vietiin. En voinut tehdä asialle mitään, mutta ei enää toistu. En mene enää niitten tyyppien kanssa.
💬 Käydään läpi vähän tarkemmin. -Ei tartte, kyllä mä tiedän!
Takapakkia vai tapahtuneen ymmärtämistä?
Mitä tässä voisi tehdä, jotta oikeasti saataisiin uusia ratkaisuyrityksiä jatkossa, tai että tunteet eivät veisi pahoinpitelyn äärelle? Usein nuori ei itse osaa tai halua viedä keskustelua syvemmälle. Meidän kysymyksiimme tulee vastauksena “en tiedä”, “en muista” tai ei ole sinnikkyyttä keskittyä pohdintaan.
Tällä kertaa päädyttiin kuitenkin pilkkomaan tapahtumasarja pieniin osiin. Emme luultavasti vielä pysty vaikuttamaan tunnekuohuun, mutta ehkä voisimme pyrkiä vaikuttamaan niihin sitä ennen tapahtuneisiin ärsykkeisiin ja tapahtumiin – tai ainakin antaa mahdollisuuden tunnistaa itsessä sitä polkua, mikä saattelee aggressiivisen ja ei toivotun käytöksen äärelle.
Nuori myös kertoi, ettei halua tuottaa tärkeälle tukihenkilölle pettymystä ja harmia, eikä siksi kertonut tapahtuneesta. Työntekijä itse tarkensi siten myös omaa tavoitettaan, että nuori uskaltaisi jatkossa puhua ja jutella. Työntekijä mietti omaa merkityksellisyyttään siten, ettei ole nuorelle tarkoituksenmukaista tai merkityksellistä kertoa vain omaa kertomustaan tapahtumasarjasta. Nuoren tulee saada uusia keinoja ja näkökulmia sekä tietoutta omasta käytöksestään.
ATK-taidot avuksi
Nuoren kanssa otettiin käyttöön ihmisen ATK -menetelmä. Elämän Huoltamon sisaryhtiön Toisintekijöiden toimitusjohtaja Mari Rosenlund on lanseerannut käsitteen ihmisen ATK, missä pohditaan ihmisen ajattelun, tunteen ja käytöksen ketjua. Nuoren kanssa pilkottiin tapahtunut tämän jaottelun mukaan, ja sen jälkeen pohdittiin, miten voisi jatkossa mahdollisesti toimia. Elämän Huoltamolla ihmissuhdetyötä tehdään vahvassa vuorovaikutuksessa ja dialogissa, mutta vie usein aikaa, että hyvän mielen jutteluista päästään syvemmälle dialogiin. Sen vuoksi olemme miettineet menetelmiä, luoneet niitä ja kokeilemme niitä asiakkuuksissamme.
Lopuksi on purettuna kertomani esimerkki ihmisen ATK-menetelmän mukaan.
| Tilanne: Aggressiivinen käytös | |
| AJATUS – Mun päälle kukaan ei tule -oman arvon tunteen puolustaminen keinolla millä hyvänsä -oman reviirin rajaaminen on oikeuteni -hyökkäys on puolustamista | AJATUS -ajattelen ja tunnistan mitä ajatuksia nousee ja mitä kehossani tapahtuu -ajattelen toisen asemaan asettumista – hän ei varmasti halua pahempaa harmia tai selkkausta. Hänkään ei kykene ehkä hillintään vaikka haluaisi onnistua hallitsemaan leikiksi tarkoitetun kohtaamisen |
| TUNNE – Viha, pelko, epävarmuus -epäoikeudenmukaisuuden tunne -itseen kohdistunut uhkaavana koettu puhe -tunne yksityisyyteen kajoamisesta | TUNNE -tunnen tulistumisen tunteen sekä jännityksen kaipuun -kuulen ja alan tuntemaan, huomioin tämän |
| KÄYTÖS – Mitä valintoja tein päivän aikana? -olen heti valmis hyökkäämään, kun koen epäoikeudenmukaisuutta itseäni kohtaan -kuulen asiat uhkaavina ja se saa minut toimimaan | KÄYTÖS -kuuntelen ja aktiivisesti mietin, mitä kuulen, miten reagoin ja voinko vaikuttaa ajatteluuni -pyrin valitsemaan tietoisesti käytökseni: lähdenkö pois, olenko hiljaa, sanonko jotain -valitsen jo aiemmin ne paikat, kaverit ja tekemiset, mitkä ovat minulle ennakolta parempia |
-Maija
Maija Kankaanmäki on Elämän Huoltamon sosiaalipalveluiden johtaja. Voit ottaa häneen yhteyttä
maija.kankaanmaki@elamanhuoltamo.fi tai 050 382 2338