Mikään ei tunnu auttavan, vaikka käytössä on kaikki liikennevalot, aistipussit, tarrataulut ja terapiat. Vanhemmuus on moninainen matka täynnä ilon hetkiä, mutta se voi myös tuoda mukanaan haasteita ja stressiä, erityisesti kun lapsella on neurokirjon piirteitä.
Yksi tärkeä ilmiö, joka vanhempien kannattaa tunnistaa, on kuormituksen kasautuminen. On hyvä ymmärtää tätä ilmiötä osatakseen auttaa lasta sopivalla tavalla.
Mitä on kuormituksen kasautuminen?
Kuormituksen kasautuminen tarkoittaa sitä, että yksilöllisten stressitekijöiden aiheuttama paine kertyy liian suureksi. Neurokirjon lapsille kuormitusta aiheuttavia asioita voi löytyä esimerkiksi aisteihin, toiminnanohjaukseen tai vuorovaikutukseen liittyvistä tilanteista.
Esimerkiksi liian kirkkaat valot voivat olla todella vaikeita sietää, koko luokalle annettu ohje voi olla vaikea ymmärtää ja koko ajan vaihtuvat sijaiset vievät kaiken energian.
Sen jo ehkä tiedätkin, että neurokirjon lapsi kykenee toimimaan eri tavoin erilaisissa ympäristöissä, tähän liittyen myös kuormittavat tekijät tai niiden voimakkuus voivat vaihdella ympäristöstä riippuen.
Kotona autotallissa kirkkaat valot eivät ehkä häiritse, koska kyse on mielekkäästä mopon korjaamisesta, koko perheelle annettu ohje saattaa toimia ihan hyvin, koska toimintaympäristö on tuttu ja turvallinen jne. Kuormitusta voivat aiheuttaa niin mukavat kuin ikävätkin asiat.
Kuormitusta aiheuttavien asioiden päällekkäin kertyminen ilman riittävää palautumista voi johtaa ulospäin näkyvään todella riehakkaaseen, levottomaan ja häiritsevään käyttäytymiseen.
Lapsi ikään kuin menettää kaiken kontrollin omaan toimintaansa. Toisaalta taas jonkun tapa reagoida, on enemmän sisäänpäin kääntyvää ja johtaa jopa lähes täydelliseen toimintakyvyn laskuun. Lapsi tai nuori ikään kuin sulkeutuu ylivoimaisen kuorman edessä.
Joillakin pitkään jatkunut liiallinen kuormitus näkyy tällä tavoin ja se tulkitaan usein virheellisesti masennukseksi. Toki pitkään yli omien voimavarojensa toimimaan joutunut voi myös masentua tai kokea voimasta ahdistusta kaiken tämän seurauksena.
Miksi neurokirjon lapsen vanhemman on tärkeää tunnistaa tämä ilmiö?
Usein me aikuiset pyrimme näissä tilanteissa hyvää tarkoittaen lisäämään lapsen ja nuoren saamaa tukea erilaisin keinoin.
Alamme jämäkämmin antamaan ohjeita ja rajaamaan lapsen käyttäytymistä, otamme käyttöön liikennevaloja, asetamme tavoitteita, ripustamme tarratauluja, aloitamme lapsen kanssa harrastuksen, jossa saisi purkaa tätä ylimääräistä energiaansa tai lähetämme nuoren keskustelemaan ammattilaisen kanssa kerran viikossa.
Nämä kaikki ovat oikein loistavia tukia arkeen, mutta niiden ajoittamisen kanssa kannattaa käyttää harkintaa.
Voisimme kuvitella tilannetta niin, että jokaisen meidän päiväämme kertyy kuormittavia asioita, mutta neurokirjon lapsi voi kokea nuo tekijät paljon voimakkaammin, silloin kuormitustaso nousee nopeammin sietorajan yli ja käytös kuohuu yli tai kääntyy sisäänpäin.
Jos lapsi on joutunut toimimaan jo pitkään hänelle haastavassa ympäristössä, hänen kuormitustasonsa on koko ajan korkealla, eikä toimintakykyä ole juurikaan jäljellä ennen kaaosrajaa. Silloin pienikin pyyntö saattaa aiheuttaa raivokohtauksen tai totaalisen sulkeutumisen.
Jos tässä kohtaa lisätään mukaan uusia asioita kuten ne tiukemmat vaatimukset, tavoitteet ja tarrataulut, voi lopputulos olla entistä huonompi.
Ensin pitää tunnistaa kuormitusta aiheuttavat tekijät. Kuormitustekijäksi voi tulla nopeasti mieleen ”koulu”. Sitä ajatusta on hyvä lähteä pilkkomaan pienemmäksi, jotta löytää ne tekijät, jotka koulussa kuormittavat.
Sitten etsitään kuormituksen säätelemisen keinot, joilla kasvavaa kuormaa voi edes hiukan vähentää. Voisiko jonkin asiat tehdä toisin, jos lopputulos on sama? Onko kaikkien asioiden tekeminen välttämätöntä? Voiko tämä lapsi luopua joistakin asioista, jos se syö hänen jaksamistaan liikaa? Kuormituksen säätely ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin asioiden välttely.
Kuormitus lasketaan sille tasolle, että lapsi voi paremmin ja kykenee ottamaan vastaan uusia asioita. Uuden oppiminen eikä tuttujenkaan asioiden suorittaminen ole mahdollista ja jos kuormitus on liian korkealla. Kuormituksen ollessa matalammalla, samat asiat voivat sujua mainiosti. Vanhempien on tärkeä tunnistaa tämä ilmiö, jotta osaamme auttaa lastamme parhaiten.
Kolme tärkeää keinoa kuormituksen säätelyyn
1. 💎 Havainnoi
2. 💎 Tunnista
3. 💎 Auta säätelemään ja palautumaan
Oma jaksaminen avainasemassa
Aina ei ole mahdollista vaikuttaa kuormituksen kasautumiseen, silloin kannattaa panostaa palautumiseen.
Kuormituksen säätelyn taitoja kannattaa opettaa myös lapselle, sillä hän tarvitsee niitä taitoja kasvaessaan, kun vanhemmat tai muut aikuiset eivät voi olla hänen tukenaan säätelemässä ja rajaamassa.
Kuormituksen säätely on tärkeää niin lapsen kuin vanhemman hyvinvoinnin vuoksi. Koko perheellä on helpompaa, kun arki sujuu, sillä erityinen arki voi olla erityisen kuormittavaa myös vanhemmalle.
Sinun kannattaa siis perehtyä myös omiin kuormitus- ja palautumistekijöihisi ja huolehtia myös omasta jaksamisestasi, jotta jaksat olla lapsellesi tukena. Keinojen keksimisessä kannattaa käyttää luovuutta, sillä onhan arkikin erityistä. 😉
Tule kehittämään kuormituksen säätelyn taitojasi Nepsy Perhe PLUS-verkkovalmennukseen! Lue lisää…